Hoivakotiasumisen ymmärtämisen ABC – Seniorin omaisen sanasto, osa 2
Pohditko, pärjääkö läheisesi enää omassa kodissaan? Asuuko läheisesi palvelutalossa, mutta palveluja tarvittaisiin kohta yölläkin? Onko läheisesi juuri muuttanut hoivakotiin? Tämä hoivakotiasumisen ymmärtämisen aapinen on laadittu juuri sinulle!
Kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen välillä yksi todella iso ero on hinta. Toisaalta tehostetussa palveluasumisessa apua todella saa ympäri vuorokauden (ainakin kahden tunnin välein). Kotihoidossa maksu pysyy vanhuksen kannalta kohtuullisena silloinkin, vaikka käyntejä olisi kotiin maksimimäärä. Hyvinvointialueen asettama ehdoton maksimi oli tuntemassani tapauksessa kuusi käyntiä vuorokaudessa. Tehostetussa eli ympärivuorokautisessa palveluasumisessa vanhukselle jää vuokran ja hoivakotimaksun jälkeen 182 euroa (vuoden 2024 taso, pitkäaikaisessa laitoshoidossa vähintään 122 euroa) ja siitä pitää maksaa muun muassa vaatteet, puhelin, lehdet, shampoo ja muut peseytymistarvikkeet, kampaaja/parturi, jalkahoito jne (eli se ei riitä mitenkään). Vanhuksella esimerkiksi jalkahoito 2-3 kuukauden välein ei ole ylellisyyttä vaan välttämätöntä hygienianhoitoa. Huomaa, että apteekkikulut ja muutamat muut itse maksettavat maksut hyväksytään vähennykseksi laskelmassa.
Seniorin omaisen sanaston toisessa osassa avaan hoivakotiasumiseen liittyvää käsiteviidakkoa. Tämä sanasto on jatkoa seniorin omaisen sanaston osalle 1: Kotihoidon ymmärtämisen ABC.
Palveluasuminen vai tehostettu palveluasuminen?
Palveluasuminen tarkoittaa palveluasunnossa asumista ja palveluja. Palveluasumisessa hoitoa ja huolenpitoa ei ole saatavilla ympärivuorokautisesti, eli ikäihmisen tulee pärjätä yön ajan yksin. Palvelutalo on tuetun asumisen muoto, johon palveluja voi lisätä tarpeen mukaan.
Tehostettu palveluasuminen tarkoittaa sitä, että palvelut on saatavilla eli hoitajia on läsnä ympärivuorokautisesti. Tehostetussa palveluasumisessa asuessa vanhus asuu hoivakodissa, mutta useimmiten syntyy vuokrasuhde eli tehdään vuokrasopimus. Tehostettu palveluasuminen siis ei yleensä ole laitoshoitoa, vaikka osa tehostetun palveluasumisen yksiköistä onkin laitosmaisia.
Hoivakoti kattaa terminä hyvin monenlaisia tehostetun palveluasumisen yksiköitä. Osassa asuu vireämpiä vanhuksia, joissa he esimerkiksi liikkuvat rollaattorilla tai pyörätuolilla itse, heille järjestetään aktiviteetteja ja yhteiset tilat ovat hyvät. Osassa asukkaat ovat hoidetaan vuoteeseen ja yhteiset tilat ovat niukat. Osassa on molempia. Vanhainkoti on ehkä terminä jätetty virallisesta kielenkäytöstä pois, mutta se kuvaa hyvin sellaisia tehostetun palveluasumisen yksiköitä, joissa on lähinnä vuodepotilaita.
Ettei asia kävisi yksinkertaiseksi, on myös sellaisia taloja, joissa osa asukkaista on palveluasumisen ja osa tehostetun palveluasumisen parissa. Tämä saattaa tarjota asukkaalle myös mahdollisuuden siirtyä tehostetun palveluasumisen puolelle silloin kun palvelutarve muuttuu ympärivuorokautiseksi.
Kun tehostettuun palveluasumiseen muuttaminen alkaa tulla läheisellesi ajankohtaiseksi, perehdy alueen erilaisiin hoivakoteihin: soita ja sovi palveluohjaajan, asiakaskoordinaattorin tai hoivakodin johtajien kanssa käynnit, jotta näet, minkä kuntoisia ihmisiä yksikössä asuu ja millaista siellä ylipäätään on. Kun paikkoja on vähän, ehdotus saattaa tulla esimerkiksi sellaiseen hoivakotiin siirtymisestä, jossa muut vanhukset ovat jo täysin vuoteeseen hoidettavia, vuodepotilaita. Tällöin vireämmälle vanhukselle ei yksikössä ole hänen kaipaamaansa seuraa.
Valmistautuminen hoivakotiin muuttamiseen
Eniten työtä omaiselle todennäköisesti on keskusteluissa vanhuksen kanssa siitä, että omasta kodista tulee muuttaa. Vaan työ ei pääty siihen:
- Nimikoi vaatteet henkilön kaikki etunimet ja sukunimi sisältäen pesunkestävällä tussilla, vaatteisiin kiinnitettävillä (esim. silitettävillä) lapuilla tai muulla toimivalla ratkaisulla. Huolehdi, että miten nimikoitkaan, nimikointiratkaisu kestää korkeita lämpötiloja.
- Selvitä, mikä on yksikön pyykkikierron pituus. Vaikka yksiköstä lähtisi pyykkiä pesuun kolme kertaa viikossa, puhtaiden vaatteiden palautumiseen saattaa mennä jopa kaksi viikkoa! Pyykin palautumisen tahti vaikuttaa merkittävästi vaatetarpeeseen. Yksityisissä hoivakodeissa pyykkiasiat saattavat sujua hyvinvointialueen omia yksiköitä paremmin.
- Käy läpi vanhuksen kanssa, jos mahdollista, tai omaisten kesken, millaisia tavaroita vanhuksen kodista viedään hoivakodin huonetta, loppuelämän kotia, elävöittämään. Huoneiden koko vaihtelee paljon ja usein ne ovat pieniä. Yleensä huoneeseen kuitenkin mahtuu esimerkiksi nojatuoli ja tv-taso, ainakin silloin, ellei apuvälinetarpeita ole runsaasti. Tärkeitä valokuvia ja tauluja voi laittaa seinille. Älä vie hoivakotiin suvun tärkeimpiä muistoesineitä, erityisen arvokkaita tai helposti särkyviä tavaroita.
- Vanhuksen osoitteenmuutosta ei välttämättä kannata tehdä hoivakotiosoitteeseen Postin osalta. Hoivakotiin kulkeutuva posti tuo vain ylimääräistä vaivaa omaiselle ja myös hoitajille. Kullekin postia lähettävälle taholle kannattaa ilmoittaa postiosoite, esimerkiksi suoraan omaisen osoite. Jos ikäihminen lukee vaikkapa lehtiä, niihin tietenkin kannattaa ilmoittaa osoitteenmuutos hoivakodin osoitteeseen.
Hoivakotiin muutettua
Vanhuksen muuttaessa hoivakotiin omaiselle tulee runsaasti lomakkeita täytettäväksi ja liitteitä toimitettavaksi. Varoitan: prosessi voi olla todella turhauttava, etenkin kun 2020-luvulla toimintatapana näyttää vielä olevan, että hoitaja tulostaa paperilomakkeita, jotka omainen täyttää käsin ja sitten hoitaja käyttää työaikansa tietojen syöttämiseen tietojärjestelmiin. Kirjoitan toiste sosiaali- ja terveysalan kriisiytymisestä, mutta omaisen silmiin asia näyttäytyy sellaisena, että osan sote-sektorin aikapulasta voisi selättää toimintatapoja muuttamalla.
Joitakin viikkoja muuttamisen jälkeen seniorille tehdään palvelu- ja hoitosuunnitelma. Tässä palaverissa on todella tärkeää olla läsnä ja siihen kannattaa valmistautua omaisten kesken – ja mahdollisuuksien mukaan ikäihmisen kanssa keskustellen ja yhdessä pohtien, millaisia asioita vanhuksen palvelu- ja hoitosuunnitelmaan halutaan esimerkiksi virkistyksen osalta. Palaverissa saatetaan kysyä tai esimerkiksi seuraaviin kannattaa ottaa kantaa:
- Millaisia tavoitteita hoivakotiasumiselle asetetaan? (Huom! Tämä ei ole tuulesta temmattu kysymys vaan näin on palvelu- ja hoitosuunnitelmapalaverissa todella kysytty.) Tähän olen itse määritellyt esimerkiksi vanhuksen toimintakyvyn ylläpitämisen, omatoimisuuden säilyttämisen ja kivuttomuuteen tähtäämisen.
- Halutaanko, että vanhus käy saunassa? Millaista musiikkia ikäihminen haluaa kuunnella? Osallistuuko seniori uskonnollisiin tilaisuuksiin?
- Ennen kaikkea, millaisia hoitolinjoja noudatetaan yllättävissä tilanteissa? Näistä seuraavassa kappaleessa tarkemmin.
Palvelu- ja hoitosuunnitelmaa päivitetään puolen vuoden välein tai tarvittaessa.
Edessä on lukuisia tärkeitä päätöksiä
DNR on päätös elvytyskiellosta. Erään geriatrin sanojen mukaan, Suomessa terveydenhuolto ja sairaanhoito toimii siten, että vanhus saadaan kyllä elvytettyä takaisin eloon, mutta hän ei mitä todennäköisimmin ole sen jälkeen enää koti- tai ehkä myöskään hoivakotikuntoinen. Siksi DNR on päätös sen puolesta, että jos elämä on päättymässä, sitä ei keinotekoisesti jatketa.
IV-antibiootit tarkoittavat suonensisäistä antibioottihoitoa. Jos ikäihminen on muutoin edelleen vireässä kunnossa, tämä kannattaa sallia, koska asia voi tulla ajankohtaiseksi esimerkiksi virtsatietulehduksessa.
Elämää voi jatkaa keinotekoisesti erilaisilla ruokinnoilla, kuten PEG tai nenä-mahaletkuruokinnalla. Respiraattori on hengityskone. Omainen tai edunvalvoja voi kieltää tällaiset elämän keinotekoisen jatkamisen toimenpiteet, ellei vanhus itse kykene enää tahtoaan näissä asioissa ilmaisemaan, etenkin, jos omaiset ovat yksimielisiä asiasta. Tällaiset asiat tulee miettiä etukäteen, jotta on selkeää, miten asiassa toimitaan yllättävässä tilanteessa.
Vanhuksen oikeudet säilyvät myös tehostetussa palveluasumisessa asuessa!
On tärkeää huomata, että pitkäaikaisen palveluasumisen asukkaalla on oikeus esimerkiksi omaan lääkäriin ja oman lääkärin antamiin lääke- ym. määräyksiin toisin kuin esimerkiksi sairaalahoidossa ollessa, jolloin taas ollaan laitoshoidon piirissä.
Tällä on suurta merkitystä, jos vanhuksella on esimerkiksi haastava muistisairaus ja hoitoon on aiemminkin hyödynnetty geriatrin asiantuntemusta. Älä usko, vaikka yksiköstä väitettäisiin, että pitkäaikaisia lääkäripalveluja tai lääkärimääräyksiä voi saada vain heidän sopimuslääkäriltään ja omaa geriatria ei enää saisi käyttää. Lääkemääräykset ovat todella suuressa roolissa vanhuksen hyvinvoinnin suhteen. Ylilääkitsemistä tapahtuu hoivakodeissa runsaasti edelleen, ellei omainen huolehdi asiasta ja osaavasta lääkäristä katsomaan vanhuksen lääkehoidon kokonaisuutta.
Huolehdi tulojen ja maksujen oikeellisuudesta
Hoivakodissa asuva vanhus saa Kelasta eläkettä saavan hoitotukea, joka on eläkkeen suuruudesta ja omaisuuden määrästä riippumaton etuus. Jos hoitotukea on maksettu aiemmin alimmassa tai keskimmäisessä maksuluokassa, tulee tehostetussa palveluasumisessa asuvalle hakea ylintä hoitotukea. Vanhukselle voi hakea Kelasta myös asumistukea, mutta se on tulo- ja varallisuussidonnainen etuus.
Toimittamalla asumista (esimerkiksi omakotitaloa) koskevat tositteet vanhus saa kompensaatiota aiemman asunnon kuluista pitkäaikaiseen tehostettuun palveluasumiseen siirryttyä. Omistusasunnossa tätä kompensaatiota voi saada hoitomaksuihin kuuden kuukauden ajan, tai lyhyemmän aikaa, jos asunto saadaan myytyä tätä ennen.
Tehostetun palveluasumisen asiakkaan käyttövara eli se rahasumma, joka vuokran ja hoivakotimaksun jälkeen jää vanhuksen käyttöön, tulee olla vähintään 182 euroa kuukaudessa (vuoden 2024 taso, huom. pitkäaikaisessa laitoshoidossa 122 euroa). Pidä huolta, että laskelmissa on huomioitu muun muassa se, jos vanhus esimerkiksi tarvitsee lisäravintovalmisteita ravitsemushoitona ja näitä ostetaan vanhukselle jatkuvasti lääkkeiden lisäksi.
Annosjakelu on lääkkeiden toimittamista kahden viikon kerta-annoksissa. Annosjakelumaksun suhteen omaisen on oltava todella tarkkana, koska näitä maksuja ujutetaan vanhusten lääkelaskuihin, vaikka maksut usein kuuluvat osaksi isompaa kokonaisuutta. Jos lääkkeiden annosjakelu on ostettu apteekilta eikä aiemmin kuntayhtymä, nyt hyvinvointialue toteuta sitä itse, annosjakelumaksu kuuluu hyvinvointialueen maksettavaksi, eikä vanhuksen lääkelaskulle!
Omaisen hyvinvointisivusto Omaisena.fi auttaa sinua omaisena toimimisessa sekä omaisena ja omassa elämässä jaksamisessa. Käynnistä keskustelu läheisesi kanssa julkaisemiemme Vaikeiden asioiden keskustelukorttien avulla.
