| |

Ikäihmisen omaisen muistilista

Ikäihmisen omaisena joudut pohtimaan yhä uudestaan, miten ikäihmisen asiat organisoidaan. Miksi yhä uudestaan? Siksi, koska ikäihmisen tilanne saattaa muuttua muutaman kuukauden tai muutaman viikon aikana – tai jopa silmänräpäyksessä esimerkiksi kaatumisen tai sairastumisen myötä.

Muistilista herättelee seuraavien asioiden pohtimiseen:

  • Kuka ikäihmisen asioita hoitaa?
  • Mitkä asiat ovat jo hoidossa?
  • Mistä tarvitsee huolehtia seuraavaksi ja
  • Mitkä asiat tulevat vastaan tulevaisuudessa.

Jokaisesta listan kohdasta voi laatia oman artikkelinsa ja tietopakettinsa. Tämä muistilista on pyritty pitämään sisällöltään tiiviinä ja Omaisena.fi-jäsensivuilla julkaistaan jatkossa laajempia sisältöjä muistilistan teemoihin liittyen.

Puuttuuko listalta mielestäsi jotain? Lähetä ehdotuksesi omaisena(a)luotettuni.fi

Apua eri tahoilta

1. Varautuminen. Voiko joidenkin ongelmien kasautumista välttää ennalta? Esimerkiksi paperityöt: valtakirjat, edunvalvontavaltuutus, hoitotahto ja testamentti kannattaa huolehtia nyt eikä ”myöhemmin”, kun voi olla jo mahdotonta tehdä kyseisiä asiapapereita. Laskuja, tilauksia ja sopimuksia koskevat järjestelyt kannattaa tehdä ennakkoon. Tällöin asioita voi siirtää läheiselle hallitusti eikä vasta sitten, kun tilanne on jo kriisiytynyt.
2. Ikäihmisen oma panos. Mistä ikäihminen osaa huolehtia itse? Ennen kaikkea: Mistä ikäihminen osaa huolehtia nyt itse, mutta lähitulevaisuudessa välttämättä ei tai varmuudella ei?
3. Ikäihmisen kyky ottaa apua vastaan. Keneltä ikäihminen hyväksyy apua? Onko avun vastaanottaminen opeteltavissa esimerkiksi ennen kuin muistisairaus on edennyt pitkälle? Mitkä asiat vaikuttavat juuri tämän ikäihmisen haluun ja kykyyn ottaa apua vastaan?
4. Omaisten panos. Mistä omaiset huolehtivat? Kantaako yksi enemmän vastuuta kuin toinen? Kuka tai ketkä osallistuvat palavereihin, täyttävät ikäihmisen jääkaapin tai käyttävät lääkärissä? Mitkä palvelut ovat ulkoistettavissa? Omaisen kannattaa miettiä, väsyttääkö käyntiensä aikana itsensä esimerkiksi pyykkivuoren alle vai hankkiiko tähän ulkopuolista apua ja voi keskittyä ikäihmisen luona käydessään aikansa esimerkiksi vuorovaikutukseen ikäihmisen kanssa.
5. Vastuun jakaminen eri omaisten kesken. Kuka toimii yhteyshenkilönä? Korvataanko enemmän vaivaa näkevän omaisen aika jotenkin? Onko yhden omaisen väsyminen taakan alle ehkäistävissä?
6. Julkiset palvelut. Mitkä asiat hoitaa julkinen kotihoito tai palveluasumisen yhteydessä oleva hoito ja miten ne tarvitsee sopia palvelu- ja hoitosuunnitelmaan? Kuka niistä sopii? Ketkä omaiset osallistuvat palavereihin? Kenestä tulee yhteyshenkilö?
7. Ostettu apu. Mihin asioihin tarvitsee ostaa joku niitä tekemään? Voiko palveluihin saada kotitalousvähennyksen? Voiko ostettuihin palveluihin tehdä palvelusuunnitelman ja sen myötä saada palveluja, kuten siivousta, ostettua arvonlisäverottomasti?
8. Ystävät. Onko ikäihmisen ystäväpiirissä ihmistä tai ihmisiä, joita voi saada osallistumaan? Onko ikäihminen vaikkapa auttanut aiemmin jotakuta tai ollut muuten läheinen, ja häneltä voisi saada apua esimerkiksi ’vaivanpalkkaa’ vastaan? Tällä voisi keventää omaisten taakkaa.

Asioidenhoito

9. Tilaukset. Kuka tekee tilaukset ja niihin muutokset tai lopettaa tilaukset? Tarvitseeko tilauksiin tehdä muutoksia? Esimerkiksi satojen eurojen puhelinlasku on ikävä yllätys, jos kaksi ikäihmistä keskustelee, mutta he unohtavat sulkea puhelinlinjan ja linja säilyy auki niin pitkään kuin akkua puhelimessa riittää.
10. Laskut. Kuka tarkistaa ja maksaa laskut? Mihin osoitteiseen laskut toimitetaan tai tulevatko ne sähköisesti?
11. Tuet. Kuka anoo eläkettä saavan hoitotuen ja mahdolliset muut etuudet?
12. Luvat ja valtakirjat. Onko asioidenhoitajalla tarvittavat valtuutukset kunnossa sekä nyt, että siinä mahdollisessa tilanteessa, jossa ikäihminen ei enää osaa ilmaista omaa tahtoaan? Katso myös alempana kohdat vanhuksen ja omaisen oikeuksista. Ovatko tiedot ajan tasalla uusilla hyvinvointialueilla?
13. Ilmoitukset. Kuka tekee veroilmoituksen? Kuka hakee kotitalousvähennyksen ja muut mahdolliset verovähennykset?
14. Asioidenhoitoon varautuminen, kun vanhus ei enää kykene ilmaisemaan tahtoaan: onko edunvalvontavaltakirja laadittu?
15. Käyttövarat. Onko ikäihmisellä oma käyttövara käteisenä vai kortilla? Kykeneekö hän vielä käyttämään käteistä rahaa tai pankkikorttia? Käyttövaratili kannattaa olla erillisenä kaikista rahavaroista mahdollista kortin katoamista, varkautta tai ikäihmisen omaa harkitsematonta rahankäyttöä ajatellen.
16. Huijaukset. Ymmärtääkö seniori epäilyttävän lähestymisen puhelimitse, kotiovellaan tai internetissä? Päästääkö ikäihminen kaupustelijoita sisään?
17. Omaisuudesta huolehtiminen. Onko mökkiä tai metsäpalstaa? Rahastosijoituksia tai osakkeita? Kenellä on näistä tieto ja kuka hallinnoi ja huoltaa omaisuutta nyt tai jatkossa?
18. Ikäihmisen osakkuus kuolinpesässä. Onko ikäihminen jonkin kuolinpesän osakas tai asioidenhoitaja?
19. Avun järjestäminen kotiin. Tarvitaanko kotihoitoa, ruokapalvelua, lääkejakelua tai muita kotiapuja? Kuka avun järjestää ja sopii? Apua voi tilata ensin joinakin päivinä viikoissa ennen päivittäistä tai useita kertoja päivässä tapahtuvaa apua. Miten ikäihminen saa tarvittaessa apua – osaako hän käyttää puhelinta ja/tai turvaranneketta? Katso myös Seniorin omaisen sanasto kotihoidosta.
20. Muuttaminen hoivakotiin. Kuka pakkaa vaatteet, huolehtii uudet tarvittavat hankinnat, ostaa shampoot, pesunesteet? Kuka ripustaa taulut seinälle ja asettelee kuvat esille? Katso Seniorin omaisen sanasto hoivakotiasumisesta.

Hyvinvointi ja hygienia

21. Lääkärikäynnit. Kuka tilaa lääkärikäynnin? Entä hammaslääkärin? Tarvitseeko omaisen lähteä mukaan? Millä seniori kulkee lääkäriin ja miten omavastuu maksetaan?
22. Lääkitys. Muistaako seniori ottaa itse lääkkeensä? Muistaako ikäihmisen puoliso antaa lääkkeet? Voiko lääkkeet vielä ottaa suoraan purkista, vai tarvitaanko dosettia tai annosjakelua? Miten lääkehoidon onnistumista seurataan? Onko ikäihminen ylilääkitty? Aiheuttaako lääkitys sivuvaikutuksia tai olon heikentymistä tai mielialaongelmia? Kun lääkkeitä on paljon kokonaisuus kannattaa antaa geriatrin tarkasteltavaksi esimerkiksi terveyskeskuslääkäreiden sijaan etenkin, jos vanhuksella on haastava muistisairaus.
23. Apuvälineet. Tarvitaanko huonekaluihin korotuspaloja, sänkyyn nousutukea, liikkumiseen rollaattoria, suihkuun suihkutuolia? Mihin asennetaan lisäkahvoja? Mitkä apuvälineet tulee viedä hoivakotiin?
24. Hiukset. Peseekö ikäihminen hiukset itse? Kuka tekee varauksen parturille tai kampaajalle? Pääseekö hän parturiin tai kampaajalle omin avuin tai kannattaako palvelu varata suoraan kotiin?
25. Iho. Peseytyykö ikäihminen itse? Liittyykö peseytymiseen vastustelua vai ottaako ikäihminen avun mielellään vastaan? Esimerkiksi muistisairasta peseytyminen voi pelottaa. Huolehtiiko seniori jalkojensa kunnosta itse? Tarvitseeko jalkahoitajaa? Ihon kunnosta huolehtiminen etukäteen ehkäisee muita terveysongelmia.
26. Kynnet. Kuka leikkaa seniorin sormen- ja varpaankynnet? Kuka huolehtii kynsienalusten puhtaudesta? Myös näiden arkisten asioiden hoitoon saattaa liittyä vastustelua, etenkin muistisairailla.
27. Muutokset kehossa. Kuka seuraa luomia, ihomuutoksia, haavoja tai kasvaimia? Naisilla kohdunlaskeuma on yleinen ikääntyneiden naisten ongelma ja se ilmenee aivan eri tavoin seisoessa Jopa kotihoidon asiakkaan rintasyöpä saattaa jäädä hoitajilta huomiotta.
28. Wc-asiointi. Tarvitaanko inkontinenssiin side- tai housumuotoisia tuotteita? Osaako seniori asioida wc:ssä yksin? Muistaako ikäihminen, missä wc on vai tarvitseeko esimerkiksi wc:n valon olla automaattisesti syttyvä? Miten wc-asioinnin voi saada seniorin tilannetta ja omanarvontuntoa kunnioittavaksi? Ei kannata puhua vaipasta, ellei se ole luontainen sana ikäihmiselle itselleen. Voi hyvin sanoa ”vaihdetaan housut” tekemättä vaipan vaihtamisesta sen suurempaa numeroa.

Kodin askareet

29. Pyykinpesu. Kuka pesee ja laittaa vaatepyykin kuivumaan? Kuka vaihtaa lakanat?
30. Astiahuolto. Kuka pesee astiat?
31. Talon tai asunnon kunnosta huolehtiminen. Kuka tilaa tarvittavan korjauksen? Kuka ilmoittaa puutteista taloyhtiölle?
32. Siivous. Kuka tekee säännöllisen siivouksen? Kuka pesee saunan ja ikkunat?
33. Jätteet. Kuka vie roskat? Kuka huolehtii kompostista tai tilaa tiheämmän jätteiden keräysvälin? Esimerkiksi ikäihmisen inkontinenssin myötä roskien määrä moninkertaistuu.
34. Ulkotyöt. Kuka leikkaa piha-aidan tai nurmikon? Kuka tekee lumityöt?
35. Ilmoitukset. Kuka lukee vesimittarin? Kuka tilaa nuohoojan?
36. Kodin turvallisuus. Kuka huolehtii palo- tai häkävaroittimien kunnosta, esteettömistä poistumisteistä ja palavien aineiden säilytyksestä? Kuka huolehtii asuttuna pitämisestä, kun huoneistosta tai talosta ollaan poissa esimerkiksi terveyskeskuksessa, sairaalassa tai intervallijaksolla lyhytaikaisessa palveluasumisessa? Tuleeko hellasta ja saunasta varmuuden vuoksi poistaa sulakkeet?
37. Asumisjärjestelyjen tekeminen ajoissa. Olisiko kiinteä omaisuus syytä myydä tai lahjoittaa esimerkiksi ennakkoperintönä eteenpäin ennen voinnin heikentymistä? Olisiko järkevämpää muuttaa asumaan vuokralle tai käydä vuosikymmenten aikoina kertyneitä tavaramääriä läpi vielä silloin, kun ikäihminen kykenee osallistumaan siihen tai hoitamaan sen itse?

Ruokailu

38. Ruokien ostaminen. Käykö ikäihminen itse kaupassa vai tarvitseeko kaupassa käydä hänen kanssaan tai hänen puolestaan? Tarvitseeko ruoat tilata kaupasta?
39. Lämpimät ateriat. Osaako ikäihminen laittaa ruokaa, käyttää mikroaaltouunia vai tarvitseeko hän lämpimän ruoan kotiinkuljetettuna valmiiksi lämpinänä?
40. Parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä. Kuka huolehtii vanhojen ruokien hävittämisestä jääkaapista, entä kuiva-ainekaapista?
41. Keittiön siisteys. Kuka huolehtii pyyhkii pöydän? Kuka puhdistaa tahrat jääkaapista? Kuka pesee astiat?
42. Syöminen. Osaako ikäihminen käyttää vielä haarukkaa ja veistä vai syökö hän mieluummin lusikalla? Muistaako hän puhdistaa kätensä ennen ruokailua ja tarvittaessa sen jälkeen? Tuleeko seniorille nälän tunne? Tarvitseeko ravitsemusta tukea ravintolisillä?
43. Juominen. Tuleeko seniorille janon tunne? Juoko ikäihminen tarpeeksi?

Ikäihmisen oikeudet

44. Itsemääräämisoikeus. Miten vanhuksen itsemäärämisoikeuden toteutumisesta pidetään huolta? Esimerkiksi hoivakotiin muutto ei vie vanhuksen oikeuksia, vaikka hoivakodissa tällaista saatetaan joissain asioissa esittää.
45. Oman tahdon ilmaiseminen ja sen huomioon ottaminen. Esimerkiksi muistisairaus ei suoraan vie ihmiseltä kykyä päättää kaikista hänen asioistaan, vaan muistisairaudesta huolimatta ihminen on kykenevä ottamaan asioihinsa kantaa. Kanta tulee myös kuulla ja sitä tulee kunnioittaa esimerkiksi kysymyksessä siitä, missä vanhus asuu.
46. Liikkuminen. Liikkumista rajoittavat toimenpiteet, kuten sängynlaitojen ylös nostaminen ja tuoliin ”turvavyöllä” sitominen tulee aina keskustella omaisen kanssa, ja tulee myös olla selvyys siitä, ovatko tällaiset liikkumista rajoittavat toimet pysyviä vai vain väliaikaisia.

Omaisen oikeudet


47. Oikeus antaa lupa hoitoon joissain tilanteissa. Jos ikäihminen ei pysty päättämään itse hoidostaan, lupa hoitoon on saatava hänen lailliselta edustajaltaan, lähiomaiseltaan tai muulta läheiseltä henkilöltä, ellei mielipide käy ilmi esimerkiksi hoitotahdosta.
48. Oikeus saada tietoja joissain tilanteissa. Ikäihmisen nimeämällä henkilöllä on oikeus saada tietoja esimerkiksi terveydenhuollon yksiköstä. Luvat tietojen saantiin kannattaa laittaa kuntoon jo kauan ennen ikäihmisen voinnin heikkenemistä. Ellei lupia ole annettu, tietojen saanti on todella ongelmallista.
49. Omaisen oma jaksaminen. Kukaan muu ei huolehdi omaisen omasta jaksamisesta kuin omainen itse. Ikäihmisen itsensä, sosiaaliviranomaisten, hoitajien ja palveluntarjoajien pyyntöjen ja yhteydenottojen ristitulessa oleva omainen väsyy varmuudella. Omaishoitajalla on lakisääteinen oikeus vapaapäiviin.
50. Oikeus omaan elämään. Omaista ei voida velvoittaa huolehtimaan läheisestään oman elämänsä kustannuksella. Omaisella ei ole mitään lakisääteistä velvoitetta huolehtia läheisestään, ellei ole avioliitossa, tehnyt omaishoitajuudesta sopimusta tai ottanut edunvalvojan tehtävää vastaan.
51. Oikeus saada vapautus edunvalvojan tai omaishoitajan tehtävästä. Jos edunvalvojan tai omaishoitajan tehtävä käy liian raskaaksi, vapautusta tehtävästä kannattaa hakea ennen kuin oman elämän kannalta on liian myöhäistä. Olet varmasti tehnyt kaikkesi läheisesi eteen.

Omaisen hyvinvointisivusto Omaisena.fi auttaa sinua omaisena toimimisessa sekä omaisena ja omassa elämässä jaksamisessa. Omaisena STARTTI on kaikille maksuton Maksullinen Omaisena TIETO sisältää täsmätietoa omaisille. TIETO-sivulla julkaistaan asiantuntijahaastatteluja ja omaisten kokemuspuheenvuoroja.

Lue myös