| | | |

Kotihoidon ymmärtämisen ABC – Seniorin omaisen sanasto, osa 1

Olen kulkenut läheisteni rinnalla useita vuosia, mutta samaan aikaan olen yrittänyt pitää omasta elämästäni kiinni. Olen halunnut olla aktiivinen omainen, mutta en omaishoitaja. Omaisen rooli on vaatinut paljon perehtymistä ja vastaan on tullut runsaasti uusia sanoja ja käsitteitä.

Seniorin omaisen sanaston ensimmäisessä osassa avaan kotihoitoon ja seniorin kotona asumiseen tarvittaviin palveluihin liittyvää käsiteviidakkoa.

Mielsin pitkään kuntayhtymän tarjoamat palvelut yhdeksi ja samaksi, vaikka sosiaali- ja terveyspalveluissa on useita toisistaan täysin erillisiä osa-alueita jo pelkästään lakisääteisten kotiin saatavien palvelujen osalta, puhumattakaan hoivakotipalveluista. Käsitteitä riittää: kotipalvelu, kotihoito, kotisairaanhoito, kotisairaala… Se, minkä omainen mieltää alkuun yhdeksi ja samaksi, ei suinkaan ole sitä. Aloitetaan siis K-kirjaimesta:

Kotihoito tarkoittaa kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kokonaisuutta. Kotipalvelu perustuu sosiaalihuoltolakiin, kotisairaanhoito puolestaan terveydenhuoltolakiin.

Kotipalvelu on välttämätöntä avuntarvetta tukevaa apua kotiin, eli esimerkiksi lääkehoitoa, viikoittaista peseytymisapua, hygienianhoitoa, kuten tuettuja wc-käyntejä ja niin edelleen.

Kotisairaanhoito on lääkärien määräämien toimenpiteiden, kuten näytteiden ottamista kotona sen sijaan, että asiakkaan tarvitsisi lähteä laboratorioon näytteenottoa varten.

Kotisairaala on sairaalatasoisten palvelujen viemistä kotiin. Kotisairaala on vaihtoehto vuodeosastohoidolle sairaalassa tai terveyskeskuksessa. Kotisairaala toteuttaa esimerkiksi tiputusta. Kotisairaalan palvelujen pariin pääsee lääkärin määräyksellä.

Kotikuntoutus on ohjausta, arviokäyntejä tai lyhytaikaista fysio- tai toimintaterapiaa kotona esimerkiksi sairaalasta kotiutumisen jälkeen tai kartoitettaessa apuvälinetarpeita kotiin.

Kotihoidon maksuihin vaikuttavat palvelutuntien määrä, henkilölukumäärä ja maksukyky.

Miten palvelujen pariin pääsee? Mitä muuta tarvitaan?

Kun ikääntyvä läheisesi tarvitsee palveluja kotiin, on oltava yhteydessä ikäihmisten asiakasohjaukseen. Asiakasohjaaja tulee kotikäynnille tekemään palvelutarpeen arvioinnin, jossa omaisen kannattaa olla läsnä. Jos arviointi johtaa tulokseen, että seniori tarvitsee kotihoitoa, kokeilujakson myötä kotihoito käynnistyy ja käyntiajat, käyntien pituudet ja käyntien sisältö määrittyvät kokeilujakson aikana hoito- ja palvelusuunnitelmaan.

Jos arviointi johtaa tulokseen, etteivät säännöllisen kotihoidon kriteerit vielä täytykään, palvelutarpeen arvioinnin kautta voi kuitenkin saada esimerkiksi apuvälineitä kotiin ja kotiin palveluja on hankittavissa hoitajakäyntejä ja muuta kotiapua myös yksityisinä palveluina, joista saa kotitalousvähennystä.

Apuvälineet tukevat kotona selviytymistä ja helpottavat arjen toimintoja. Apuvälineitä saa lainaan apuvälinelainaamosta lyhytaikaisesti ilman lähetettä tai pitkäaikaislainaan lähetteellä. Apuvälineitä voi myös ostaa esimerkiksi verkkokaupoista.

Ateriapalvelu tarkoittaa kotiin valmiiksi lämpimänä tai lämmitettävänä annoksena säännöllisesti toimitettavia ruoka-annoksia. Ateriapalvelua tarjoavat myös yksityiset palveluntuottajat.

Annosjakelu tarkoittaa lääkkeiden annostelua valmiisiin pusseihin niiden ottamisajankohdan mukaisesti. Annosjakelun kulut sisältyvät säännöllisen kotihoidon kuukausimaksuun ja asiakas maksaa apteekkilaskussaan vain lääkkeistä. Annosjakelun voi tilata kuitenkin apteekista myös omakustanteisesti, ja se voi helpottaa seniorin lääkkeenottoa jo ennen kuin lääkkeidenanto siirtyy kotihoidolle.

Kotihoitoa voi hankkia kotiin myös yksityiseltä palveluntuottajalta aiemmin kunnan tai kuntayhtymän, vuoden 2023 alusta alkaen hyvinvointialueen myöntämällä palvelusetelillä, mutta palveluseteliä ei todennäköisesti myönnetä yhtä laajana kuin mikä kotihoidon palvelujen maksimilaajuus on ja kuinka laajaksi palvelujen tarve voinnin heikentyessä kasvaa.

Ellei ostettaviin palveluihin ole myönnetty palveluseteliä, on niistä mahdollista saada kotitalousvähennystä verotuksessa. Yksityisiltä palveluntuottajilta voi kotitalousvähennyksen kompensoimana hankkia kotiin esimerkiksi siivous- ja pyykinpesua.

Vaikka jokin saattaisi omaisesta tai seniorista tuntua itsestäänselvyydeltä, kotihoidon toimintakenttä on tarkoin määritelty, eivätkä toimintaperiaatteet hetkessä aukene. Miksi käsin tiskaaminen sisältyy kotihoidon palveluihin, mutta pyykkikone voidaan laittaa kotona pyörimään vain, jos on tullut eritepyykkiä? Miksi pyykin kerääminen pesulaan lähettämistä varten kuuluu kotihoidolle, mutta edelleenkään pyykin kerääminen suoraan koneeseen ja pyykinpesukoneen käynnistäminen ei ole mahdollista? Nämä ja monta muuta kysymystä tulevat vastaan kotihoidon palvelujen parissa.

Kotihoidon arki on kiireistä ja hoitajat ylityöllistettyjä. Omien läheisten kohdalla palveluja on pitänyt hankkia lisäksi myös yksityisiltä palveluntuottajilta julkisten palveluiden täydennykseksi. Etenkin omalääkäri olisi kannattanut olla yksityisellä jo vuosia aiemmin. Lääkäriksi voi nimetä yksityisen lääkärin, vaikka muuten palveluja tulisi julkiselta puolelta.

Oma kokemukseni on, että seniori kannattaa totuttaa kotiin tuleviin palveluihin niin varhain kuin mahdollista, alkuun esimerkiksi sillä että siivooja käy kerran kuussa tai valmis ruoka-annos tulee kerran viikossa, vaikka seniori muina päivinä jopa laittaisi tai lämmittäisi ruoan ihan itse. Jos esimerkiksi muistisairaus ehtii edetä pitkälle, on uusien ihmisten kohtaaminen ja uusien toimintatapojen oppiminen paljon hankalampaa.

Kun seniori tarvitsee paljon apua, kannattaa hakea Kelasta eläkettä saavan hoitotukea. Eläkettä saavan hoitotuki ei ole tulosidonnainen. Siinä on kolme maksuluokkaa sen mukaan, kuinka suuri ikäihmisen avuntarve on. Muista kertoa hakemuksessa myös kaikesta siitä avusta, jonka omaisena eläkkeensaajan arjen tukemiseksi tarjoat ja jonka hän tarvitsee.

Entä jos vointi heikkenee?

Ota mahdollisuuksien mukaan käyttöön yksityisiä palveluja, jotta et omaisena väsy työmäärän alle.

Jos ikäihmisellä on vaativia sairauksia ja paljon lääkkeitä, ja etenkin jos niitä on määrännyt usea eri lääkäri, suosittelen siis lämpimästi vanhuksen omalääkäriksi geriatria eli iäkkäiden ihmisten hoitoon erikoistunutta lääkäriä. Geriatri tekee vanhuksen kokonaistilanteen arviointia ja havaitsee lääkkeiden yhteisvaikutuksia. Etenkin jos vanhuksella on haastava muistisairaus, saattavat oireet johtaa esimerkiksi ylilääkitsemiseen. Geriatrin palveluja on ostettavissa myös yksityisiltä lääkäriasemilta. Elämäni omaisena helpottui merkittävästi, kun vointia on hoidettu osaavan ja omaisen havaintoja kuuntelevan geriatrin johdolla. Julkisen kotihoidon lääkäreillä ei välttämättä ole sitä geriatrista erityisosaamista, jota vanhuksen tilanne voi vaatia.

Jos seniori tarvitsee lisää apua kotiin, sitä sanotaan palvelutarpeen muuttumiseksi. Jos ikäihmistä hoitaa julkinen kotihoito, palvelutarpeen muuttuessa on jälleen oltava yhteydessä asiakasohjaukseen, eikä vain asioitava kotihoitoyksikön eli palvelujen toteuttajan kanssa. Tällöin hoito- ja palvelusuunnitelmaa päivitetään muuttuneen palvelutarpeen mukaiseksi.

Intervallihoito tarkoittaa lyhytaikaista palveluasumista, jota voidaan järjestää kotona pärjäämisen tueksi. Huomionarvoista on, että intervallihoidosta peritään vuorokausimaksu hoitovuorokausien mukaan, eikä se kerrytä maksukattoa toisin kuin esimerkiksi sairaala- tai terveyskeskushoito.

Älä oleta, että yksittäiseltä julkisen kotihoidon työntekijältä menisi tieto eteenpäin jostain erityistarpeesta, tai heikentyneestä voinnista, tai sinulla tai läheiselläsi olevasta kysymyksestä. Selvitä tarkkaan, kenen kanssa mistäkin asiasta tulee keskustella, jotta se oikeasti johtaa tuloksiin. Julkisorganisaatiot ovat kooltaan suuria ja henkilöstön vaihtuvuus valitettavan suurta.

Älä luota tähän termiin

Omahoitaja on julkisen kotihoidon asiakkaalle nimetty hoitaja. Ehdin omaisena nähdä senkin, millaista kotihoito oli vielä vuonna 2020, kun julkisen kotihoidon asiakkaalle nimetty omahoitaja ei ollut sitä vain paperilla. Viimeisen kahden vuoden aikana ei merkitty omahoitaja ole oman kokemukseni mukaan saattanut käydä viikkoihin. Palvelujen toteutuessa hyvin omahoitajalla on oikeasti aikaa seniorin hyvinvoinnista huolehtimiseen ja yksi hoitaja tuntee asiakkaan erityisen hyvin.

Miksi omahoitajuus muuttui tuntemassani tapauksessa vain paperille? Alkoi ”työajan tehostaminen”, ja kotihoidon vanhusten hoitaminen alkoi valitettavasti muistuttaa enemmän autohuoltoa kuin ihmisten huoltoa. Vaan entäs kun huollettavana on ihmisiä, ja vieläpä usein muistisairaita ihmisiä? Hoidon heikentyminen ei suinkaan ole ollut yksittäisten hoitajien syy, vaan ylikuormitetut hoitajat joutuvat tekemään työnsä äärimmäisen kiireen ja paineen alla. Osa on äänestänyt jaloillaan – kuka toiseen työhön, kuka eläkkeelle.

Ovatko hyvinvointialueet tuoneet käänteen huonompaan vai parempaan?

Omaisen hyvinvointisivusto Omaisena.fi auttaa sinua omaisena toimimisessa sekä omaisena ja omassa elämässä jaksamisessa. Omaisena STARTTI on kaikille maksuton Maksullinen Omaisena TIETO sisältää täsmätietoa omaisille. TIETO-sivulla julkaistaan asiantuntijahaastatteluja ja omaisten kokemuspuheenvuoroja.

Lue myös