Onko läheiseni muistisairas?

Ikääntyvän läheisesi omaisena mielessäsi saattaa pyöriä toisinaan tai jopa päivittäin kysymys, onko läheisesi muistisairas, ja heti perään jatkokysymyksiä: Kuinka pitkällä muistisairaus on? Mitä on edessä?

Alla olevan listan kautta voit pohtia, onko läheiselläsi muistisairauden merkkejä ja myös valmistautua tulevaan muistisairaan omaisena. Saatat hengähtää helpotuksesta – onneksi vielä ei olla niin pitkällä, tai alkaa jo hieman odotella, milloin tulee se päivä kun läheiseltä katoaa seuraava taito väliaikaisesti tai pysyvästi.

Muistisairaus voi alkaa myös jo ennen eläkeikää. Aina toki kyseessä ei ole muistisairaus, vaan kyseessä voi olla joko

• kokonaan muu sairaus, tai
• muistisairaus sekä jokin muu sairaus tai sairauksia, jotka aiheuttavat muutoksia käytökseen.

Muistisairauksissa on paljon eroja, eikä kaikille saman diagnoosinkaan saaneille tule kaikkia oireita.

Muistisairaus voi aiheuttaa kaikkea tätä:

1. Käyttäytyykö läheiseni eri tavalla kuin ennen? Ennen kovin pidättäytyvä henkilö voi olla yhtäkkiä estoton. Aiemmin sosiaalinen ihminen haluaakin eristäytyä kotiinsa ja katkaista ihmissuhteita.
2. Menikö läheiseni sovittuun paikkaan sovittuna aikana? Läheisesi saattaa unohtaa sovitun tapaamisen. Jos kyse on lääkäristä ja sairastaminen pelottaa läheistäsi, hän saattaa siirtää ajanvarauksia tai perua ne.
3. Puhuuko läheiseni vähemmän tai enemmän kuin ennen? Aiemmin kovin puhelias henkilö voi olla vaisu, tai aiemmin tavallisesti keskustellut puhuu loputtoman pitkään – ilman että väliin saa sanotuksi mitään.
4. Korostuvatko jotkin läheiseni persoonallisuudenpiirteet entuudestaan? Jokin läheisesi persoonallisuudenpiirre, kuten huolehtivaisuus, voi voimistua ja muuttua ylihuolehtivaisuudeksi muistisairauden myötä.
5. Käyttääkö läheiseni rahaa samoin kuin ennen? Aiemmin harkitseva rahankäyttäjä voi alkaa käyttää rahaa holtittomasti, tai jos rahavarojaan ei osaa arvioida kuten ennen, ei niitä uskaltaisi käyttää enää oikein mihinkään.
6. Katoaako läheiseltäni tavaroita useammin kuin ennen? Läheisesi voi hukata tavaroitaan tai alkaa väittää, että joku on varastanut ne.
7. Syökö läheiseni samoin kuin ennen? Jääkaapissa ja keittiössä voi olla aivan liikaa tai liian vähän ruokaa. Ruoat vanhenevat tai kaupassa ei käydä. Paino voi nousta tai laskea äkillisesti. Hella on voinut jäädä päälle, se pelottaa eikä sitä uskalla tunnustaa, mutta läheinen ei enää haluakaan keittää perunoita liedellä.
8. Onko jokin läheiseni kodissa muuttunut? Muistisairaan kotona saattaa olla sotkuisempaa kuin ennen. Lehtipino muuttuu korkeaksi, viherkasvit tekevät kuolemaa. Läheisesi saattaa ottaa tavaroita tai vaatteita kaapeista esille, jotta hän voisi nähdä ne, koska ei enää muista, missä ne ovat. Esineet kulkeutuvat niille kuulumattomaan paikkaan: mandariini on lipaston laatikossa tai hiusharja keittiön pöydällä.
9. Vältteleekö läheiseni joitakin tilanteita? Ennen tutulta tai helpolta tuntunut asia voi tuntua läheisestäsi vieraalta tai vaikealta. Aiemmin mieluinen harrastus ei enää kiinnostakaan.
10. Piilotteleeko läheiseni minulta jotain? Muutokset omassa käyttäytymisessä tai muistissa voivat tuntua muistisairaasta itsestään noloilta. Tilanteita voi selitellä toisiksi tai sanojen muistamattomuutta voi kiertää, kunnes siihen ei enää kykenekään.
11. Sanooko läheiseni outoja asioita? Muistisairauteen voi liittyä siirtymistä toiseen aikaan elämässä hetkellisesti siirtymistä tai jopa näkö- tai kuuloharjoja. Näitä asioita voi tapahtua erityisesti ilta- ja yöaikaan. Aiheena voi olla vaikka jokin vanha riita naapurin kanssa ja muistisairas kertoo tilanteesta aivan kuin se olisi tapahtunut juuri tänään.
12. Toisteleeko läheiseni usein samoja asioita? Pitkälle edenneet ongelmat lähimuistissa voivat aiheuttaa vaikkapa saman asian kysymistä tai saman asian kertomista toistuvasti saman tapaamisen aikana, jopa muutaman minuutin välein.
13. Liikkuuko läheiseni levottomasti? Liikkeelle lähteminen, käveleminen, voi olla muistisairaan tapa esimerkiksi rauhoittaa itseeän häkellyttävässä tilanteessa tai jos itseään ei osaa enää ilmaista sanoin.
14. Ottaako läheiseni apua vastaan? Muistisairaus voi aiheuttaa avun vastustamista, vaikka askareita ei saisi enää itse tehtyäkään ilman apua.
15. Ärtyykö läheiseni yllättävistä asioista? Läheisesi pitkälle edennyt muistisairaus voi aiheuttaa ärsyyntymistä tai raivokohtauksia joihin sanoihin tai esimerkiksi jostain rutiinista poikkeamiseen liittyen. Pienimmillään raivokohtaus voi tulla vaikkapa sanoista ”älä mene” tai muutoksesta ruokailuhetkessä.
16. Onko läheiseni väkivaltainen? Muistisairauden edetessä läheinen voi käyttäytyä verbaalisesti tai fyysisesti uhkaavasti. Muistisairas ei välttämättä itse muista muutaman minuutin kuluttakaan uhkailuaan väkivallalla tai väkivallantekoaan.
17. Osaako tai muistaako läheiseni peseytyä, leikata kyntensä tai harjata hiuksensa? Muistisairauden myötä pelkkä läheisesi oma sana siitä, että hän käy suihkussa, ei riitä. Muistisairas saattaa kokea käyneensä suihkussa eilen, vaikka siitä olisi viikko tai kuukausi. Muistisairauden edetessä vesi saattaa tuntua pahalta. Välinpitämättömyys omaa ulkoista olemusta kohtaan voi lisääntyä.
18. Osaako tai muistaako läheiseni pukeutua? Muistisairauden myötä vaatteet saattavat mennä päälle väärin päin, vaatteita on liian vähän tai vaatteet ovat likaiset. Vessassa käynnin jälkeen ei enää muistakaan laittaa housuja ylös tai ei haluaisi laittaa sukkia tai kenkiä jalkaan.
19. Osaako tai muistaako läheiseni käydä vessassa? Muistisairauden edetessä inkontinenssi useimmiten lisääntyy ja satunnaiset vahingot muuttuvat pysyväksi pienemmän tai isomman hädän tunnistamattomuudeksi.
20. Osaako läheiseni ottaa itse juotavaa tai syötävää? Muistisairaus voi vaikuttaa nälän ja janon tunteisiin tai kykyyn ottaa itse vettä hanasta tai ruokaa jääkaapista.
21. Osaako läheiseni käyttää lusikkaa, veistä tai haarukkaa? Muistisairauden edetessä ei välttämättä enää hahmota, mikä lusikka tai veitsi on, tai aina ei osaa enää syödä itse. Toisina päivinä tai kellonaikoina vaikkapa lusikan käyttäminen voi onnistua paremmin. Jossakin vaiheessa muistisairas saattaa alkaa mieluiten ruokailla syömällä välillä sormin.
22. Tietääkö läheiseni, mikä vuosi tai vuodenaika nyt on? Entä kuukausi, päivä tai kellonaika? Muistisairaudesta riippuen ajan hahmottaminen voi vaihdella paljonkin. Samana päivänäkin voi olla selkeämpiä hetkiä.
23. Tietääkö läheiseni, missä paikassa olemme? Muistisairas läheinen ei välttämättä tunnista aina edes kotiaan omaksi kodikseen. Paikanvaihtoon liittyvä sekavuus on muistisairailla yleistä. Tuttu omainen voi olla suureksi avuksi tilanteessa, jossa muistisairas joutuu olemaan itselleen tuntemattomassa paikassa, kuten sairaalassa.
24. Tunnistaako läheiseni minut? Muistisairaus voi vaihdella myös siten, että välillä muistisairas tunnistaa läheisensä tai sitten alkaa kuvitella esimerkiksi tyttärensä olevan oma äitinsä. Jokin on pysyvästi muuttunut läheissuhteessa, kun näin käy ensimmäisen kerran. Vaikka läheisesi ei aina tunnistaisi sinua, muistisairaus kulkee kuin aaltoina ja voi tulla vielä aika, jolloin hän tunnistaakin sinut. Läheisesi voi tunnistaa sinut myös, vaikkei muistaisikaan nimeäsi tai millainen sukulaisuussuhde teillä on.

Omaisena.fi-sivusto auttaa muistisairaan omaisena toimivaa. Tarjoamme kokemusasiantuntijuuteen perustuvaa neuvontaa sairastuneista, vammautuneista ja ikääntyneistä läheisistä huolehtiville omaisille ja olemme julkaisseet Vaikeiden asioiden keskustelukortit tukemaan keskustelujen käymistä perhepiirissä ennen kuin esimerkiksi muistisairaus vie sairastuneen ilmaisukyvyn.

Omaisen hyvinvointisivusto Omaisena.fi auttaa sinua omaisena toimimisessa sekä omaisena ja omassa elämässä jaksamisessa. Kirjautumisen edellyttäneen Omaisena STARTTI -jäsensivuston pilotti päättyi 31.3.2024. Julkaisemme jatkossa artikkeleita Omaisena STARTTI -blogissamme sekä Omainen kysyy -asiantuntijahaastatteluja Vaikeat asiat -podcastissa Spotifyssä.

Tämä artikkeli on julkaistu talvella 2023 ja päivitetty viimeksi 17.11.2024.

Jatka samassa aihepiirissä – kuuntele muistiasiantuntijan haastattelut: