Aikuinen lapsi muistisairaan arjen mahdollistajana

Arki muistisairaan kotona vaatii muistisairaan aikuiselta lapselta kasvavaa panostusta sairauden edetessä.

• Kuinka usein ja kuinka paljon käytät aikaasi muistisairaan vanhempasi auttamiseen tai asioiden hoitamiseen? Oletko tyytyväinen tilanteeseen? Millaisia muutoksia toivoisit?

”Jos aikuinen lapsi vastaa esimerkiksi lääkkeistä tai ruokahuollosta, se rytmittää arkea ja niiden mukaan täytyy vanhemman luona käydä tai vähintään soittaa.”

Ulla Halonen, Muistisairaan aikuisena lapsena -podcast 15.9.2026

---

Vähempikin riittää

Alkuun saatat yrittää tehdä paljon, jotta vanhemman koti ja arki säilyisivät mahdollisimman samanlaisina kuin ennen. Toivottavasti huomaat kuitenkin pian, että vähempikin riittää.

On hyvin tavallista pyrkiä ylläpitämään muistisairaan arkea ja kotia mahdollisimman ennallaan. Läheiset saattavat vakuutella toisilleen, että kaikki sujuu hyvin, kunhan vain jaksetaan auttaa. Samalla tämä monista asioista kiinni pitäminen voi olla todella kuormittavaa muistisairaan aikuiselle lapselle. On tärkeää hyväksyä, että elämä on muuttunut ja muuttuu edelleen sairauden edetessä. Muistisairaan vanhemman kotona ei tarvitse ylisuorittaa, vaikka muistisairas saattaa itse esittää toiveita tai jopa vaatimuksia siitä, mitä hänen kotonaan pitäisi tehdä.

Jos muistisairaan asumismuoto on erityisen haastava, olisi hyvä muuttaa jo muistisairauden alkuvaiheessa, jotta uusi ympäristö ehtii tulla tutuksi. Tämä on kuitenkin useimmiten helpommin sanottu kuin tehty. Usein muistisairas haluaa jäädä omaan kotiinsa hankaluuksista huolimatta.

Läheisten käsitykset siitä, mikä muistisairaan elämässä ja kotona on tarpeellista, voivat vaihdella. Myös se vaihtelee, tunnistavatko kaikki läheiset muistisairauden merkkejä tai kuinka vakavana he niitä pitävät. Nämä asiat voivat aiheuttaa ristiriitaa läheisten kesken.

---

Muistisairauden vaihe vaikuttaa aikuisen lapsen työmäärään

Muistisairaus on erilainen sairaus kuin moni muu sairaus. Jo pelkästään kesto ensimmäisistä tunnistetuista muistisairauden merkeistä diagnoosin saamiseen on keskimäärin kaksi vuotta, ja jo tuona aikana muistisairas alkaa tarvita apua elämäänsä. Diagnoosin saatuakaan harva muistisairas saa kotiinsa palveluja, kuten esimerkiksi kotihoitoa. Tämä on tyypillisesti se tilanne, jossa muistisairaan aikuinen lapsi alkaa ottamaan kasvavaa vastuuta arjesta muistisairaan vanhempansa kotona. Lopulta koko muistisairaan vanhemman talous ja arki saattaa olla aikuisen lapsen vastuulla. Julkisia palveluja ei juurikaan ole saatavilla kodinhoitoon liittyviin asioihin.

Kun muistisairaan aikuinen lapsi kulkee sairastuneen vanhempansa rinnalla pitkän aikaa, tähän aikaan mahtuu myös runsaasti yllättäviä tilanteita. Välillä yllätys voi olla positiivinen, kun jokin tilanne onkin sujunut muistisairaan kotona ongelmitta. Yllätyksiin mahtuu myös kuitenkin runsaasti turhautumista siitä, mitkä kaikki asiat eivät suju tai mitä kaikkea pienessäkin hetkessä ehtii tapahtua. Voit kokea kasvaa kuormitusta tunteesta, pitääkö sinun alkaa vastaamaan jälleen jostain uudesta asiasta.

---

Arjen mahdollistaminen

---

Miksi muistisairas kertoo arjen asioista toisin kuin ne ovat?

Muistisairas läheisesi saattaa kertoa harrastuksistaan tai päivittäisistä toiminnoistaan sen mukaan, mihin hän on useiden vuosikymmenien aikana tottunut. Muistisairaan oma kertomus ei usein vastaa sitä, millaista arki nykyään on.Muistisairas voi kertoa esimerkiksi käyvänsä päivittäin ulkoilemassa kuten on aiemmin elämässään käynyt, vaikkei enää tosiasiallisesti käy. Muistisairas läheisesi ei kuitenkaan itse välttämättä huomaa, että nämä asiat ovat jääneet omasta elämästä pois tai miten oma arki ja oma tekeminen ovat muuttuneet. Muistisairaan vastaukset esimerkiksi lääkärikäynneillä voivat olla yllättäviä ja jopa muistisairaan aikuista lasta loukkaavia, mikäli muistisairas esimerkiksi vähättelee saamaansa apua.

---

Muistisairaan vanhempasi asioinnin onnistuminen esimerkiksi terveyspalveluissa vaatii omaisen vaivannäköä ja osallistumista

Vaikka muistisairaan toimintakyky olisi heikentynyt niin, ettei hän enää kykene huolehtimaan omista asioistaan, terveydenhuollon käytännöissä yhteydenotot tehdään usein ensisijaisesti potilaalle itselleen. Näin toimitaan esimerkiksi ajanvarausasioissa. Voit lähiomaisena pyytää, että puhelinnumerosi merkitään muistisairaan tietoihin muistisairaan oman puhelinnumeron tilalle, ellei hän kykene enää itsenäiseen puhelinasiointiin ja sinulla on valtakirja terveyttä koskevien asioiden hoitamiseen tai olet edunvalvontavaltuutettu.

Suosittelemme, että omainen osallistuu mahdollisuuksien mukaan muistisairaan hoitotapahtumiin paikan päällä tai video- tai puhelinyhteydellä, koska muuten tärkeä tieto jää saamatta. Tietosuoja on kuitenkin yhtäläinen myös muistisairaan asioinnissa. Onkin tärkeää, että ellei valtakirjoja ole entuudestaan olemassa, muistisairas laatii muistisairautensa varhaisessa vaiheessa sekä yksilöityjä valtakirjoja että edunvalvontavaltakirjan tilanteeseen, jossa hän ei enää pysty huolehtimaan talouttaan tai henkilöään koskevista asioista. Oikein laadittu edunvalvontavaltakirja mahdollistaa muun muassa tietojen saannin, eikä sen merkitystä voi ylikorostaa.

Kaikki terveydenhuollon ammattilaiset eivät välttämättä itse tunnista muistisairautta ainakaan sen lievässä vaiheessa niin helposti, eivätkä tiedä tarkalleen, millainen tilanne juuri tämän potilaan kohdalla on. Kokemukset voivat olla varsin turhauttavia muistisairaan aikuiselle lapselle. Toisaalta lääkärin tai hoitajan voi olla vaikea kyseenalaistaa entuudestaan tuntemattoman potilaan käsitystä omasta tilanteestaan. Muistisairas saattaa vaikuttaa vastaanotolla hyvin tilanteen tasalla olevalta ja vastata vakuuttavasti kysymyksiin, vaikka hänen kykynsä ymmärtää, muistaa tai arvioida omaa tilannettaan olisi todellisuudessa jo merkittävästi heikentynyt.

---

Asioinnin mahdollistaminen ja toisen puolesta asiointi

---

Vinkkejä toisessa osoitteessa asuvalle muistisairaan aikuiselle lapselle

---

Tehtävälista muistisairaan vanhempasi arjen mahdollistamiseen ja omaan jaksamiseesi

---

Tärkeintä muistisairaan arjen mahdollistamisessa

Tämä artikkeli on julkaistu podcast-jakson Aikuinen lapsi muistisairaan arjen mahdollistajana julkaisun yhteydessä 15.9.2026. Voit kuunnella jakson tästä:

---

Muistisairaan aikuisena lapsena on kokonaisuus, jossa yhdistyvät tutkimustieto ja kokemusasiantuntijuus

Löydät kaikki Muistisairaan aikuisena lapsena -oppaan ja podcastin verkkojulkaisut Omaisena.fi-sivustolta.

Muistisairaan aikuisena lapsena -opas ja podcast on toteutettu Suomen Kulttuurirahaston tuella sekä yritysyhteistyössä Luotettuni Oy:n ja Geronom Oy:n kanssa.